Joka toinen viikko – tai no jotakuinkin puoliviikko – 1+1 onkin poikkeuksellisesti kaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että Pikkukoululainen, Uhmaikäinen, Teini ja Varhaisteini eivät ole läsnä. Myöhäisteini ja Vähän Vanhempi Mies saavat siis kahdenkeskistä laatuaikaa.

Uusperheiden vanhemmat varmaan näissä tilanteissa normaalisti nauttivat olostaan ja toistensa seurasta. Myös Myöhäisteini ja Vähän Vanhempi Mies toimivat näin. Heillä on vähän erikoinen tapa vaan siinä yhteisessä laatuajassa. Vähän Vanhempi Mies on valittu hiljattain kunnanvaltuutetuksi. Myöhäisteini on ollut projektissa sen verran aktiivisesti mukana, että lehterilläkin valtuuston kokouksessa hänet on nähty useampaan kertaan. Tämä, jos mikä on pienessä kyläyhteisössä erikoista. Siellä ei nimittäin Myöhäisteinin lisäksi paljon muita sitten istukaan.

Myöhäisteinillä ja Vähän Vanhemmalla Miehellä on muitakin hieman erikoisia yhteisiä touhuja. Yön pimeinä tunteina he eivät suinkaan vietä kaiken aikaa herkkiä hetkiä makuuhuoneessa. Mitä huonompi keli ja enemmän pakkasta, sitä todennäköisempää on, että täytyy ”hoitaa muutama pikkujuttu”. Nämä pikkujutut liittyvät erilaisiin koneisiin. Useimmiten homma hoituu siellä ulkona sitten. Miten mukavaa! Pakkasta sata astetta, seitsemän metriä lunta ja voi sitä rakkauden määrää! Se rakkaus saattaa sisältää lauseita "onks tässä taas mitään järkeä?" ja "olisko tän voinut hoitaa vaikka edes valoisan aikaan?". Voisi todeta, että Myöhäisteini ja Vähän Vanhempi Mies ovat hieman hurahtaneita kaikkeen outoon. Kuten nyt sitten vaikka esimerkiksi toisiinsa.

Joskus Myöhäisteini ja Vähän Vanhempi Mies yrittävät hetken käyttäytyä, kuten normaalit lapsivapaata viettävät aikuiset ja lähtevät baariin. Baari-illan jälkeinen ilta on kuitenkin sellainen, että ei nukuta, kun on nukkunut jo koko päivän heikkoa oloaan. Tämä aiheuttaa sen, että tulee keksittyä kaikkea erikoista ja yleensä vielä hieman erikoisempaa.

Eräänä tällaisena lauantain ja sunnuntain välisenä yönä perjantain baari-illan jälkeen Myöhäisteini totesi, että talossa ei ole muurhaismyrkkyä. Muurahaisia oli ilmestynyt vilisemään asuntoon ylittäen Myöhäisteinin ärsytyskynnyksen. Vähän Vanhempi Mies ja Myöhäisteini olivat jo pitkään haaveilleet matkasta Tampereelle. Kun yhdistetään matkahaave siihen, että talossa ei ole muurahaismyrkkyä, niin ei auta Myöhäisteininkään muuta, kuin alkaa piirtämään silmiä naamansa koristeeksi. Onneksi Tampere on vaatimattoman vajaan neljän tunnin ajomatkan päässä kotoa, jos pitää matkalla vaikka tauonkin.

Kun lähtee kahdelta yöllä ajamaan kaakosta kohti Tamperetta, niin saattaa huomata, että matkan varrella ei ole juurikaan yöllä auki olevia huoltoasemia. Myöhäisteinin mielenrauhan säilyttämiseksi hänen valveillaoloaikanaan täytyy olla kahvia säännöllisesti tarjolla. Jos näin ei kuitenkaan syystä tai toisesta ole, saa Vähän Vanhempi Mies sen kyllä huomata. Tällä matkalla päädyttiin kuitenkin puoli viisi löytämään ensimmäinen auki oleva huoltoasema. Aivan mahtavaa, matkaahan oli tehty vasta noin kolmensadan kilometrin verran. Huoltoaseman työntekijöiden suureksi harmitukseksi Vähän Vanhempi Mies ja Myöhäisteini eivät suinkaan vaan tyytyneet kahviin ja munasämpylään. Ehei, he halusivat syödä lehtipihvit. Kyllä, puoli viisi aamulla. Noin niin kuin aamiaiseksi.

Lehtipihvin syönnin jälkeen olikin Tampere jo aivan ulottuvilla. Saapumisaika kohteeseen oli siinä heti kuuden jälkeen aamulla. On muuten mielenkiintoista saapua vieraaseen kaupunkiin sunnuntaiaamuna kello kuusi. Ei ole paljon muita turisteja liikenteessä. Myöhäisteini ja Vähän Vanhempi Mies päättivät kuitenkin tästäkin huolimatta – tai lähinnä tästä innostuneena – alkaa kuvata mielenkiintoisia turistikohteita. Valokuviin päätyivät niin Koskipuisto, Näsinneula kuin Tammerkoskikin siltoineen.

Tampereella turistikohteesta toiseen juostessa alkoi kuitenkin jo nälkä huikomaan. Arvatenkin siinä heti seitsemän jälkeen on jopa Tampereen ravintolatarjonta hieman rajallinen. Turistikohteisiin ei siis kauheasti ollut ruuhkaa, eli ne oli kohtalaisen nopeasti kierretty. Vähän Vanhempi Mies rakastaa muuten pekonia. Ja mistäpä sitä muualtakaan saisi, kuin hotelliaamiaiselta. Sinne siis. Vähän Vanhempi Mies kertoi hotellin henkilökunnalle pikakelauksella tarinan saapumisesta Tampereelle: lähdettiin kotoa kahdelta, puoli viisi syötiin lehtipihvit huoltoasemalla ja nyt tultiin sitten maistamaan, että olisiko teidän hotellin aamupala sellainen, että kannattaisi joskus tehdä ihan yöpymismatka tähän kaupunkiin. Kerrottakoon, että aamupala täytti odotukset ja saattaahan se olla, että jossain vaiheessa oikeasti matkustetaan Tampereelle, kuten tavalliset ihmiset. Eli vietetään siellä yökin.

Myöhäisteinillä oli kotipaikkakunnalla sovittu tapaaminen kello 15 sunnuntai-iltapäivänä, näin ollen Tampereen visiitti jäi hieman lyhyeksi ja lähdettiin kotia kohti. Mutta se muurahaismyrkky! Sitä ei löytynyt varhaisen aamun Tampereen kauppatarjonnasta. Näinpä ollen piti koukata muurhaismyrkyt matkalta, eli Lahdesta.

Lopputulemana oltiin ajoissa kotipaikkakunnalla, tyytyväisenä Tampereen kävijöinä ja muurhaismyrkyt ostettuna. Eli reissuhan täytti sille osoitetut toiveet täysin. Ei ollut ensimmäinen, ja tuskinpa viimeinenkään, keskellä yötä tehty autoretki, kun vietetään laatuaikaa aikuisten kesken.